Winnden (mbinnden) fulfulde.
E fiinannde aranere, men holliino limto (abajada) fulfulde ngon. Hannde hiɗen jokkita ka mbinndudi fulfulde. Kala sartiiji mbinndudi fulfulde hollaaɗi ɗoo hino tuugii e mbatu (konferansi) fonnugol mbinndudi ɗemɗe hiirnaange Afirik fiɓanoongu Bamako (Mali) e hitaande 1966 (mbinndudi UNESCO).

-Ciddal:
Hingal anndiniree sowugol alkulal ngal, e piide misal:
golle, galle, wallude, maɓɓe, makko, majjere, addude
Manndito-ɗen: ciddal hino waawi seerndude kelme (karfeeje) ɗiɗi e fulfulde, e misal (yeru) addude/adude, holude/hollude.
Yoga e alkule fulfulde heewaaka siddeede, si wonaa e kelme luɓaaɗe e aarabu, ɗum ko wano: r, s, f, w, h e piide misal saffawol. E saaʼi goo Fuuta Jaloo hino heɓa hh e kelme lasliije (kelme fulfulde finaa-tawaaje) wano hahhannde kono ko woni sabu ɗum, ko sartiiji hitoyankaagal (phonologie), si en ndaarii lasli on: haaɗ-haaɗ-nde (Fulɓe woɓɓe wiʼa kaaɗkaaɗngol). rr kadi hino woodi seeɗa wano surrude (suuɗ-r-ude, pulpule luttuɗe ɗen ko: suurude). Kelme janane kadi hino adda rr wano lorra (iwdi aarabu). Fulfulde Maasina hino adda ɗum e kelme lasliije wano hoorrude (hoot-r-ude) = naɓtude.

-Alkule nyonnde:
Alkule nyonnde ko b, d, g, j si ɗe hawtidaama e alkulal n wano: mb, nd, ng, nj. Tigi-tigi on mb ko nb ko tawde tun n takkaaɗo e b maa wonta m. Mise:
mbeewa, ndoondi, ngaari, njaareendi

-Pooɗugol:
Ko alkule laaɓuɗe tun pooɗetee, ɗum ko wano a, e, i, o, u. Mo no faalaa ɗe pooɗude, o sowa ɗe laabi ɗiɗi: aa, ee, ii, oo, uu.
Mise: aamude, meemude, iidaango, hootude, uumude.
Maandito-ɗen ɗoo kadi: pooɗugol ngol hino waawi seerndude kelme e fulfulde wano aamude/amude, meemude/memude.

-Siddugol alkule nyonnde ɗen:
mb → mmb, nd → nnd, ng → nng, nj → nnj
E hino ɗoo yoga e mise: Sammba, tammbaade, anndude, banndiraawo, janngirde, hannjere (takuure, gaŋaare, waskoore).
Siddugol ny ko nny (wonaa nyy/nyny!), e piide misal (yeru): sannyude
Winndirooɓe ñ ko ññ siddirta.
Ko alkule muume tun siddetee.

Timmii.
www.peeral.com